Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

-92 syntyneen kuva-artesaaniksi 2011 valmistuneen paskaduunarin elämää laidasta laitaan. Sarjiksia, luonnoksia, maalauksia, valokuvia ja tekstiä aina, kun siltä tuntuu.

pitää olla pikkusen pläski

Mietin melko kauan viitinkö julkaista tämän, mutta paskat itsesensuurista! En toivo kenenkään ottavan henkilökohtasesti, kuten yleensä painosta puhuttaessa on tapana.



Täällä näin erittäin hyvä blogikirjoitus BED-syömishäiriöstä. (EDIT/ voi piru, en oo varma toimiiko tuo linkki, joten pistetäämpä toinenkin: http://lindalotus.vuodatus.net/blog/2491377/binge-eating-disorder-bed-ja-mina-omakohtaiset-kokemukseni-syomishairiosta/)


En siis itsekään ota ihmisten valitusta itsestään loukkauksena, mutta kyllähän se tuntuu pahalta, jos itseäsi 30 kiloa laihempi sanoo olevansa lihava. Sama juttu, jos joku michelangeloon verrattavissa oleva sanoo, että on ihan paska piirtäjä. (like this: kliketi klik)

Tieteskin, jos joku vihaa kroppaansa eikä pysty elämään sen kanssa, niin sen takia laihduttamisen ymmärrän jollain tavalla. Mutta se et joku laihduttaa ajatuksella "kaikki varmasti tykkäis musta enempi jos oisin hoikempi", repii mun perseen ihan täysin. Voisin viedä jokaisen saunan taakse lahdattavaksi, joka joskus sanoo toiselle "sulla on vähän ylimäärästä tossa, ootko aatellu laihuttaa?" Minun komeampi puoliskoni on siitä uskomattoman ihana, että se rakastaa mua sen näköisenä kuin itse tykkään olla.

Palatakseni vielä tuohon BEDiin, niin en väitä, että sairastaisin sitä yhä. Minä rakastan ruokaa ja syömistä, BEDiin sairastuneella suhde ruokaan on päinvastainen. Ala-asteella ollessani häpesin syömistäni, vihasin ruokaa mutta ahmin silti ihan käsittämättömiä määriä. Surin syömistäni ja söin suruuni... Varastin rahaa ja kävin ostamassa mässyä ja söin niitä salaa, joskus samalla märisten itsevihoissani. Kaivoin kaikki keittiönkaapit läpi ja mietin, kuinka monta keksiä uskaltaisin ottaa ilman, että emäntä huomaa. En muista minkä ikäinen olin, mutta ala-asteella kumminkin, kun emäntä raahasi minut oyssiin jollekin lekurille, joka kyseli ruokatottumuksistani, punnitsi minut ja teki ruokailuohjelman, jotta paino saataisiin pysymään samana. Laihduttamaan ei pyritty, mutta paino ei saisi nousta enää sataa grammaakaan. En tainnut kovin kauaa sitä muistaakseni noudattaa...

En tiedä missä välissä tuo suruun syöminen loppui (loppuiko koskaan?) mutta yläasteella suorastaan vihasin itteeni ja kroppaani. Olen tästä tainnut aikaisemminkin vinkua, mutta muistan ikuisesti ysiluokan päättäreitä edeltävän illan, kun lukittauduin omaan huoneeseen ja huutoitkin sitä miten ruma ja vastenmielinen olen ja että kukaan ei tule koskaan haluamaan mua. Emäntä itki sillon myös. (Tästä tulikin mieleeni, että melkein aina huutoitkukohtauksissani huudan isää ja haluan isän luo. Viimeksi näin kävi, kun Heikki jätti minut. Hassua sinänsä, koska isä ei koskaan ole ollut kovin suuressa roolissa elämässäni muuten kuin poissaolollaan. Ehkä juuri sen vuoksi?)

Kauneusihanteiden tuputtaminen nykyaikana on ihan sairasta. Tekee pahaa lukea ala-asteaikaisia päiväkirjojani, missä suren läskejäni ja sitä ettei pojat tule koskaan tykkäämään minusta. Mitä vittua??? Ei kenenkään sen ikäisen pitäisi ajatella tuollaisia! Voi luoja mitä shaissea.

Mutta hei, unohdetaas surulliset jutut ja mennään asiasta vuokrakohtuun! Loppukevennyksen aika;




Tilasin tältä sivustolta ihan naurettavan halpoja kynsiglittereitä (tuo sininen 0,80e ja lila 1e, postikulut alle 2e!) ja pakkohan se oli heti päästä testaamaan. Olin kyllä silleen, että "ei tänään Taina, huomenna on töitä ja pilaat ne kuiteskin" mutta kuinkas sitten kävikään :D

- Taina

chu chu lovely


Uunijäätelöstä ei tullunna hevonvittuakaan koska en päässyt edes alkuun typerän marenkivaahdon vuoksi, mutta nautiskelin vaniljajäätelöä keksinmuruilla ja lämpimillä mustikoilla ja vadelmilla, nam!



Varmaan ainoa musiikkilaji mistä en osaa nauttia, on järetön örinähevi (paitsi MTH, Dir en grey ja Turmion Kätilöt on kivoja :3) ja epämääräinen jollotus viulunvingutuksella säestettynä (en osaa sen paremmin selittää :-D). Noloin tykkäämiseni on varmaan tuo Nygårdin Petri, sen huumori iskee aivojeni paska-läppä-osioon.


- Taina

namnam



Tämä oli mielenkiintoista. Etsin siis ajokorttia ikuisuudelta tuntuneen ajan naama punaisena, levitin puolet laukusta kassalle ja viimeiseksi tajusin vilkaista lompakon muutkin taskut läpi. Siellä se kölli kylki kyljessä Visan kanssa. Toisaalta onneksi tämä tapahtui Alkon kassalla eikä ajomatkalla kissalanpoikien seurassa.


Saadakseni jotain päivittelyn (hehe) aihetta, aloitin uuden upean sarjan;


Mutta tunnetustihan olen hyvä säästämään rahaa hehehehe...he... AI NII JOO, lista jatkuu: autokoulun kakosvaihe ja Seatin vakuutusmaksut ja verot... Pakko pyytää isännältä apua autojuttuihin, onneksi maksoin talvirenkaat ite nii saattaa kehata.


Onhan se tieteski helpompi selittää niin että muutkin tajuaa, kun käyttää sanoja avomies/-vaimo, kuin alkaa selitellä et "tää on se tyyppi kenen kaa asun". Mutta nää on näitä mun epämääräisiä päänsisäisiä periaatteita. Aina kun kuulen, että joku on mennyt kihloihin, eka asia mikä tulee mieleen on "Miksi?"


Onko säälittävämpää ku iloitsee siitä, että sai nostettua voittoprosenttia pasianssissa neljällä? :D


- Taina

ei oo sontsasta paljon iloa ku muija painaa viisisataa kiloa

Mielialat vaihtelee mm. koko ajan. Eka kaikki on ihanaa ja lällyä ja yhtäkkiä mä vihaan kaikkia ja kaikkea (eniten itteeni) ja makaan vaan sängyssä ja nukun. Pitäis varmaan yrittää saaha enemmän työtunteja viikolle ettei olis niin paljon aikaa rypeä ajatuksissa. Haluisin myös tutustua uusiin ihmisiin ja saada uusia ystäviä, kun samalla en osaa/jaksa pitää yhteyttä vanhoihinkaan. En saa soitettua etes isännälle autoasiaa jumalauta. Kiristää puristaa hiertää kiertää. Elämääkin suurempaa kriiseilyä joka asiasta. Pari päivää sitten olin ihan innoissani, kun pääsen pitkästä aikaa leffaan huomenna ja vielä Heikin kans, mutta nyt mä en haluais etes lähtiä.

Niinpä.

---

Osaako kukaan muuten sanoa, miksi mun armas tulikettu-selain tekee tämmöstä;

Nakkaa randomilla käytyjä sivustoja (yleensä aina löytyy sinätuuba-videoita ja mainoksia, kuten tässäkin. Nolosti paljastui, että käyn Seiskan sivuilla... mutta vain Tuksun blogin vuoksi! Okei, vielä nolompaa) sekasin tohon ja jos klikkaa mitään nii pakottaa sammuttamaan koko paskan. Yleensä lähtee, jos jaksaa ootella mihinkään koskematta tarpeeksi kauan ja palauttaa aukiolleet sivut. Yritin vaihtaa selaimen Chromeen, mutta se taas ei aina jaksa ladata kaikkia kuvia näkyviin blogeissa -___- Enkä myöskään oppinut laittamaan kirjanmerkkejä siinä ja ne ois melko tärkeitä, kun en kai minä muuten joitakin sivuja muista eikä jaksaisi johonkin facebookin luonnoksiin käydä niitä tallentamassa. Sitä paitsi ärsytti, kun Chromessa ei ollut käytyjä sivustoja sivuhistoriassa nii aina piti kirjottaa koko osoite. Kärsin sitte tämän mozillan lagaamisen kans :-D

Piirtelin kans tossa öö viime viikolla jopa jotain kunnollista;

- Taina

minä en liity yhdistyksiin, jotka hyväksyvät minut jäsenekseen

Jännästi kesken katkeaa pöytälampun johto.

Tuli viel pari kysymystä;

Kuva täpeistä, jos jotakin kinostaa;

Ja vielä lopuksi mihinkään liittymätön bördi :D ;

- Taina