En ole taas vaihteeksi pystynyt piirtelemään, joten tuossa kuvanappaus viime vuodelta! Aattelin törkeästi matkia ystävääni ja tehdä pienen katsauksen menneestä vuodesta, että päästään aloittamaan uusi puhtaalta pöydältä.
VUOSI 2011;
Alkuvuodesta sain oman auton, Seat Cordoba -00. Isosiskon vanha, vittumainen ja silti niin ihana. UnzUnz-auto. Samoihin aikoihin kärsin huonontuvasta parisuhteesta ja opinnäytetyöstä ja tietenkin niistä 30 asteen pakkasista. Ystäväni Dööpi häipyi yli kahdeksi kuukaudeksi Teneriffalle.
Sain uuden ystävän, johon kuitenkin myöhemmin yhteydenpito väheni ja melkein loppui kokonaan. Heikin ja "anopin" kanssa käytiin Hailuodossa tapaamassa Heikin sukulaisia. Lyben loppu meni uskomattoman nopeasti ja pian me sitten valmistuttiin kuva-artesaaneiksi. Joskus tuntuu pahalta ajatella, miten ikävä lybeaikoja ja Raahea oikeasti onkaan.
Emäntä vei minut valmistujaislahjaksi Amsterdamiin. Kauan olin tuosta kaupungista haaveillut, eikä se tuottanut pettymystä. Lähtisin milloin vain uudestaan kävelemään kapeille kaduille, väistelemään polkupyöräliikennettä ja vastailemaan katukyselyihin torimyyjäisissä huonolla englannilla. Take-away kasvisnuudeleita ja Rembrandtin aukiota tuli ikävä, imelää hampunhajua ja ahdistelevaa miesihailijaa ei niinkään.
Aloitin työt Lassila&Tikanojan orjana. Siivoilen lähinnä Lumpan Salea, mutta välillä teen esim. sairaslomatuurauksia. Osittain työkkärin/kelan rahoilla elämistä jo puoli vuotta! Nautin 30 asteen helteistä ja käytiin ystävien kanssa ajeluretkillä lähimaastossa. Suviseurat Lumpalla toivat pieneen kylään enemmän elämää kuin laki sallii ja lestadiolaiset herättivät vittuuntuneisuutta huonoilla tavoillaan. Parisuhde kävi pohjalla ja ero tuli heinäkuussa. Viisi päivää märyä ja ahdistusta, kunnes jo alettiin viettämään taas aikaa yhdessä. Nuorempi isosisko synnytti esikoispojan. Muutin elokuussa taas kerran pois porukoilta, tällä kertaa Lumpan "keskustaan" isoon rivitalokaksioon. Otin kaksi kesyrottaa kanssani asumaan, Horatius Hörökorvan ja Hottentotin.
Alettiin käyttäytyä Heikin kanssa kuin pariskunta ja asiat menivät paremmin kuin 2 ja puolen vuoden seurustelun aikana yhteensä. Mutta kuten syksyllä on tapana, minäkin aloin potemaan syysmasennusta ja elämä tuntui merkityksettömältä. Sosiaalikammo iski pahemmaksi kuin koskaan. Alkoi tulla olotiloja, kuin olisin koko ajan unessa eikä mikään tapahtunut olisikaan totta, mikä pisti ahdistamaan. Paljon painajaisia. Kävin usein siskolla kylässä tai sisko ja poika mun luona. Ajoin ekaa kertaa ja vieläpä yksin Naantaliin isännän luo ja poikkesin matkalla Lexillä Vaasassa.
Vietin ihanan joulun elukoitten, Heikin, emännän ja siskojen ja heidän perheittensä kanssa Rahtulassa. Jo 19(?) joulua lapsuudenkodissa ja tämä oli näillä näkymin viimeinen, emäntä kun aikoo muuttaa pois.
Todella vähäistä yhteydenpitoa ystäviin, mutta silti ne pysyy! Mutta ei se määrä vaan se laatu, jälleennäkemiset olivat aina yhtä ihania.
29.12. minua yllätyskosittiin. Uusi vuosi vaihtui Heikin, Dööpin, Riikan ja Arin seurassa.
Siinäpä suurinpiirtein se mitä muistan :'D Muutoksien vuosi oli, mielenkiinnolla ja pienellä pelolla otan vastaan "maailmanlopun vuoden" ja kaiken, mitä sillä on tarjottavanaan.
- Taina
