Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

-92 syntyneen kuva-artesaaniksi 2011 valmistuneen paskaduunarin elämää laidasta laitaan. Sarjiksia, luonnoksia, maalauksia, valokuvia ja tekstiä aina, kun siltä tuntuu.

afrocircus



En ole läheisissä väleissä (jos niitä välejä on ollenkaan) sukulaisiini. Isännällä on käsittääkseni 13 sisarusta (joista yksi kuollut?), emännällä taas 5 (piti käyä tarkistamassa papan elämäkerrasta lol). Tämä sukulaisten paljous voi myös selittää viileitä välejäni äidin puolen isovanhempiini. Niillä on ollut niin suuri lapsenlapsi ja lapsenlapsenlapsi katras, että eivät ole muistaneet vaikken usein siellä käynytkään. Mummo on ihan kiva, pappaa taas en ole koskaan sietänyt. Pelottava ja lapsia vihaava mies. Harmi sinänsä, että on pitänyt opetella tuntemaan isovanhempansa kirjan kautta (papasta on kirjoitettu elämäkerta v. 1999).

Isännän puolen isovanhempiin en koskaan saanut edes mahdollisuutta tutusta. Isänisä kuoli jo kauan ennen minun syntymääni ja Aili-mummusta aika jätti, kun olin vielä napero. Ailista on kuitenkin jäänyt miellyttävä mielikuva, niin omista muistoista kuin emännän kertomista. Aili oli vähääntyytyväinen ja rakasti jokaista tuttuaan täydestä sydämestä. Hänellä oli kaikkien sukulaisten kuvia kehyksissä tai vähintäänkin albumeissa. Hän olisi vanhoilla päivillä antanut vaikka katon päänsä päältä eikä olisi itse halunnut mitään. Me saatiin Sannan kans leikkiä kaikilla koriste-esineillä ja koruilla, mitä Aililta löyty, häntä ei haitannut vaikka ne olisi mennyt rikki. En ihmettele, että Ailista tehtiin joskus 90-luvulla haastattelu (Hymy?)lehteen Miss Isoäitinä.

Joskus harmittaa, ettei ole tämän enempää tekemisissä isännän puolen sukulaisten kans. Niitä jopa sietäisi, toisin kuin emännän puolta. Isännän veli asuu melkein naapurissa, mutta en siltikään ole muuten tekemisissä hänen kanssaan kuin nostamalla kättä, kun ajaa vastaan. Eipä se isäntäkään ole kehenkään yhteydessä... Viimeksi, kun isäntä oli käymässä pohjoisessa mulla ja siskoilla, mentiin käymään kaupassa ennen Sannalle menoa. Samaan aikaan siellä sattui olemaan isännän vanhin sisko, jonka ilmeen muistan varmaan loppuelämäni. Silmät levähtivät selälleen, kun hän tajusi, kuka käveli käytävällä vastaan :D

Hah, innostuimpas taas selittelemään aivan liikaa! Raksi ruutuun jos [ ] kinosti [ ] ei kinostanu.

Loppuun vielä ällön iloinen ja kesäinen kaveruspiirros (Micron rajaustussit 01 ja 005, väritys stabiloilla);


- Taina

Sanna kirjoitti 25.01.2012 - 21:36
Mää en todellakaan osaa sanoa lukuja mun serkkumääristä, mutta PALJON. En edes tunne kaikkia. Mulla on myös pikkuserkkuja runsaasti, höhöhöö. Iso suku, äidillä on 11 sisarusta ja lähestulkoon kaikilla penskoja, iskällä vaan 2 sisarusta, mut muuten se suku on valtava ja serkunkumminkaimanveljentädin ja kaikkien kans pidetään yhteyttä. :D
peterick kirjoitti 26.01.2012 - 11:09
Mikä muuten on pikkuserkku? :D Serkun lapsen lapsi?
Miukki kirjoitti 26.01.2012 - 12:58
Mä oon käsittäny et pikkuserkut on sellasia joiden vanhemmat on serkukset, mutta kaipa siihenkin on monta tulkintaa?

Mulla on serkkuja hurjat viisi kappaletta, eli meitä on yhteensä 8 kun mä ja veljet lasketaan mukaan. Tuntuu että kaikilla tutuilla on sen seittemänsataa serkkua joita eivät edes tunne kun osa on niin vanhoja, kun meillä taas ikähaarukkakin on 8-21 (mä oon vanhin :I) ja voidaan ihan hyvin lähtee vaikka porukalla pulkkamäkeen :DD
peterick kirjoitti 26.01.2012 - 23:30
Meidän serkkujen ikähaarukka on kyl melekonen ku vanhimmat on yli 40v :D

Tuli mieleen, että myös sekin saattoi vaikuttaa mun vähäiseen tekemisissäoloon serkkujen kans, kun olen ainoa tämän ikäinen. Mä olen 13. emännän puolen serkuksista ja legenda kertoo ettei kukaan halunnut lasta numero 13, joten mä olin ainut joka syntyi siihen aikaan :D Muut ovat joko pari vuotta vanhempia tai reippaasti nuorempia. Isosiskot kaveeras vanhempien serkkujen kans ja mä en viihtynyt monta vuotta nuorempien seurassa.
Ansku kirjoitti 27.01.2012 - 12:17
Laskin että mulla on 15 serkkua, joista yks on kuollu. Kaks näistä äitin puolelta, loput Ylilaureista ylläri pylläri :-----D En ees muista kaikkien nimiä kuollaksenikaan......

Ja joo, serkusten lapset on niinkö pikkuserkkuja keskenään. Niinkö mun isä ja Kaisa, ku niiden isät oli serkkuja (muistaakseni).
peterick kirjoitti 27.01.2012 - 17:58
Ylilaurit on kyl niin lestasukuun verrattavissa et huhhuh :D Aivan, emäntä sitä sillon joskus selittikin. Hitto et mennee pää sekasin nuitten nimitysten kans x____x
Lexi kirjoitti 27.01.2012 - 19:19
Mulla on äidin puolelta 6 serkkua (joista 4 kans en oo missään tekemisissä, kun oli hieman riitaa suvussa vuonna nakki ja muusi. Tai no 2 kans oon FB kaveri.) ja isän puolelta 9+1 serkkua eli yhteensä 16. Joidenki kans oon yhteydessä melkeenpä päivittäin ja ne on mulle tosi läheisiä, ja joidenkin kanssa en juuri muuten, kuin kerran vuodessa jouluillallisella, mutta niitä on tosi kiva nähdä aina. Vanhemmat serkut on jotenki aina ollu mun mielestä niin cooleja, varsinki menestyvä maailmanmatkaaja Perttu. En vaan kauheesti oo niitten kans tekemisissä, enkä siellä jouluillallisillakaan niin kauheesti niitten kans juttele. Viime jouluna tosin juttelin enemmän, ehkä tää meidän ikä on vähän kuroutunut umpeen ja on enempi yhteisiä asioita, joista jutella. :)
suvinen kirjoitti 30.01.2012 - 21:32
Vositte te serkulliset antaa mullekki muutaman :P omat mummut ja papat kummanki vanhemma puolelta ollu nii saamattomia että eivät oo saaneet aikaseksi ku yhe lapse :D
custom research papers  kirjoitti 13.02.2012 - 16:30
You must try to make your pictures better. You will have more readers.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code